Maalaan omaehtoisissa töissäni maailmaa siten, kuin sen näen. Ulkoisesti synkkä  ja verinen, mutta lähemmin tarkasteltuna herkkä, rikas ja äärettömän kaunis. Ehkä se ei aina välity jokaisesta työstäni katsojalleen, mutta harvemmin kukaan on ainakaan sanonut jääneensä vaille mitään tunnetiloja katsoessaan maailmaa taiteeni läpi.

En halua alleviivata teoksieni sanomaa, jokainen saa sen päättää itse. Joillain töistäni on silti tarina kerrottavanaan ja tällä sivustolla nostan niitä töitä esille.

Halusin silti erikseen todeta, että hyväksyn jokaisen näkemyksen siitä, mitä taide on tai ei ole. Itse en sitä edes halua määritellä. Maalaan sen, mitä näen, koen tai tunnen.

On hyvä oivaltaa, että jo pelkästään Suomesta löytyy tuhansia erinomaisia taidemaalareita – tämä nyt kuitenkin on työ, jonka aloittaminen ei vaadi tutkintoja eikä miljoonia pääomaa. Tämä on erinomainen rikkaus kotimaiselle taiteelle ja sille leikkikentälle mahtuu niin amatöörit kuin apurahamaalaritkin.

Asetunko itse mihin lokoseen, onko sillä merkitystä? Kuten eräs kriitikko no todennut:

• Asenteesi on kokoomuslainen ja taiteessasi vilahtelee vasemmistoa

Ehkä hyvä todeta, että olen puoluepolitiikasta totaalisen ulkopuolella. Nostan tätä asiaa esille, koska Suomessa taide on usein linkittynyt vahvasti myös politiikkaan. Sitä on käytetty rakentamaan nationalistista aatetta ja sitä on käytetty myös sitä vastaan. On apurahoja, joita pitäisi osata hakea oikealla tavalla ja saman aikaisesti meillä on tuhansia taitelijoita vailla mitään apua.

Kauneus on katsojan pupillissa, ei toimikuntien, ei päättäjien tai minkään virallisen tahon takana. Sinä itse päätät, mikä miellyttää ja se riittää.